Katolle sijoitettua hajautettua aurinkosähkövoimalaitosta käytetään yleensä ostoskeskuksissa, tehtaissa, asuinrakennuksissa ja muissa kattorakenteissa. Itse rakennetulla itsetuotannolla lähialueen käyttötarkoituksen ominaisuuksien vuoksi se on yleensä kytketty verkkoon alle 35 kV:n tai sitä alhaisemmilla jännitetasoilla.
Betoniperustuksen asennustapa

Rakennusmenetelmän mukaan voidaan jakaa: esivalmistettu betonijalusta ja suoraan valattava jalusta.
Koonsa mukaan se voidaan jakaa: itsenäiseen perustukseen ja komposiittiperustukseen.
Käyttö hajautetuissa aurinkosähkövoimalaitoksissa: betoniset tasakatot.
Edut: vahva kantavuus, hyvä tulva- ja tuulenkestävyys, luotettavat voimat, ei vaurioita betonikatolle, hyvä lujuus, korkea tarkkuus sekä yksinkertainen ja kätevä rakenne, ei vaadi suuria rakennuslaitteita.
Haitat: katon kuormituksen kasvu, vaadittava suuri määrä raudoitettua betonia, enemmän työvoimaa, pitkä rakennusaika ja korkeammat kokonaiskustannukset.

1) Itsenäinen perusrakenne
Itsenäinen jalusta on etu- ja takakannatin, jotka on sijoitettu erikseen betoniseen tasakattoon, ja itsenäinen jalusta on jaettu neliönmuotoiseen ja pyöreään pylvääseen pylvään muodon mukaan.
a. Neliöpylväs
Neliöpilarin jalusta jaetaan seuraaviin osiin: kiinnityskannatin ja sementtiperustuksen ruuviliitos, kiinnityskannatin ja valettu sementtiperustus, kiinnityskannatin suoraan betoniperustuksen uraan puristettuna ja betoni suoraan kiinnityskannattimen päälle asetettuna.

Kuva 1 Ruuviliitos kiinnikkeen ja betonisen perustusjalustan välillä

Kuva 2. Konsoli valetaan yhdessä betoniperustuksen kanssa.

Kuva 3. Konsoli puristettu suoraan betonisen perustuksen syvennyksen alle

Kuva 4. Betoni valettu suoraan kiinnikkeen päälle

b. Pyöreä pylväs
Pyöreän pylvään jalusta on jaettu seuraaviin osiin: kiinnike ja betoniperustuksen ruuviliitos, kiinnike yhdessä betoniperustuksen valun kanssa liitosmenetelmästä.

Kuva 5 Ruuviliitos kiinnikkeen ja betonisen perustusjalustan välillä

Kuva 6: Konsoli yhdessä betonivalun kanssa

2) Komposiittipohjainen perustus
Komposiittinen perusrakenne, jota kutsutaan myös nauhaperustukseksi, yhdistää etu- ja takakiinnikkeet yhdeksi, mikä kestää paremmin kuormitusta.
Sen liitos kiinnikkeeseen voidaan jakaa seuraavasti: kiinnikkeen ja betoniperustuksen ruuviliitos sekä kiinnike yhdessä sementtiperustuksen valamisen kanssa.

Kuva 7 Ruuviliitos kiinnikkeen ja betonisen perustusjalustan välillä

Kuva 8. Konsoli valetaan yhdessä betoniperustuksen kanssa.

Kaksisuuntainen valaisinasennus

Materiaalit voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin: alumiiniprofiilit, kuumasinkitty teräs, alumiiniseos, ruostumaton teräs jne.
Soveltamisala: käytetään pääasiassa värillisillä terästiilikatoilla ja lasitetuilla tiilikatoilla.
Ominaisuudet: kevyt, edullinen, luotettavuus ja helppo asentaa.
Koska värillisistä teräsrakenteista on monenlaisia, on myös kiinnitystyyppejä useampia. Alla on lueteltu vain joitakin kiinnitystyyppejä.

1) Värillisen teräslaatan asennuskiinnike (kiinnitys)
Soveltuvat värilliset teräslaattatyypit: kolmenlaiset kulmahitsaukset, pystysuora lukitusreunarakenne.

Kuva 9 Värillisten teräslaattojen asennusjigi (kiinnitys)

Kuva 10 Värillisen teräslaatan asennusjigi (kiinnitys)

2) Satulan tuki
Soveltuva värillinen teräslaattatyyppi: kolmen tyyppinen kulmahake, pystysuora lukitusreunarakenne, puolisuunnikkaan muotoinen rakenne.
Värillisten teräslaattojen liitosmenetelmä jaetaan seuraavasti: liimaukseen (kuten kuvassa 12 on esitetty) ja pulttikiinnitykseen (kuten kuvassa 13 on esitetty).

Kuva 11 Liimaus

Kuva 12 Pulttikiinnitys

3) Lasitettujen laattojen koukun kiinteä pohja

Kuva 13 Koukku on kiinnitetty palkkiin pulteilla

Kuva 14 Koukku kiinnitettynä betonilaattaan laajennuspultilla

Kolmannen tien kiinnikkeen ja kattoliimauksen asennus

Kuva 15 Konsoli on kiinnitetty suoraan lattialaattaan

Kuva 16 Kiinnikkeen pohja on liimattu kattoon rakennusliimalla

Kuva 17 Kattoon upotettu metallikiinnike